perjantai 23. lokakuuta 2015

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

If hell is on earth then heaven is real

Mä rakastan näitä ihmisiä, täällä on niin rentoa. Oon saanut muutaman uuden kaverin, mikä on tosi siistiä, kun mähän välttelen kontakteja muihin ihmisiin. Täällä mun on pakko olla ihmisten kanssa: kuusi tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa, 35 tuntia viikossa - silti mä oon oottanut joka lauantai, että viikonloppu menis nopeasti, niin pääsisin taas ihmisten keskuuteen. Osa musta kumminkin laskee päiviä, millon tää kurssi loppuu, haluan olla yksin.

P9120744

Tää on niin ristiriitaista. Mulla on niin paljon parempi olo kun oon muitten kanssa, oon todella puhelias ja nauran koko ajan. Uuvun tosi helposti, kun mun pitää olla kauan sosiaalinen. Haluaisin jäädä vaan joka aamu peiton alle, unohtaa tän todellisuuden. Nyt mä en voi, mun on pakko nousta, mun on pakko lähteä. Ehkä mä pikkuhiljaa alan taas nauttimaan sosiaalisuudesta, niin kuin ennen. Kyllähän mä aina tykkään vaihtaa kuulumisia mun kavereiden kanssa, netin kautta.

P9120758

 Mitä mä oikeesti pelkään? Oon ennen aina nauttinut sosiaalisista tilanteissa, oon näytellyt ja laulanut yleisön edessä monta kertaa. Nykyään mun sydän lyö tuhatta ja sataa, kun tiedän joutuvani johonkin sosiaaliseen tilanteeseen. Tää on niin turhauttavaa. Jos mulla olisi joku syy jännittää, olisin ihan fine tämän asian kanssa, voisin harjoitella jännitystä vastaan. Mutta en voi, kun en kerran keksi, mitä mä pelkään. On vaan niin helppoa vältellä kaikkea.



lauantai 12. syyskuuta 2015

Luckyday

Olin aivan unohtanut julkaista tämän tänne, pahoittelut!
Toivottavasti pidätte tästä adhd-videosta.



tiistai 1. syyskuuta 2015

He gives me peace

Multa kysellään todella paljon uskoon liittyviä kysymyksiä, ja monille on ollut tosi isokin yllätys, että oon uskossa. Ajattelinkin nyt viimein kirjoittaa aiheesta.

Noin 1,5 vuotta sitten "tulin uskoon". Mulla oli poikkeuksellisen huono vaihe; En kohdannut enkeliä tai herännyt koomasta, en edes oikein osaa sanoa mitä tapahtui. Se ei tapahtunut mitenkään yhtäkiä, ajan kuluessa ymmärsin asian.

Oon aina ollut suvaitsevainen, eikä mun usko ole muuttanut asiaa mitenkään. Oon liberaali uskovainen: joidenkin mielestä se on huono juttu, joidenkin taas tosi hyvä juttu.

Olen vasta vähän aikaa uskaltanut olla avoimesti uskossa, sillä oon aina pelännyt, että musta ajatellaan, että käännytän ihmisiä pakolla, oon pahimman luokan rasisti jne. Mä en ala puhumaan hengellisistä asioista kenenkään kanssa, paitsi jos mulle tullaan puhumaan, sillä usko on aina ollut mulle tosi henkilökohtainen asia.

Alla muutama kappale, joilla on jollain lailla vahva yhteys mun uskoontuloon.





Vielä muutama vastaus yleisimpiin kysymyksiin, joita saan todella paljon tähän aiheeseen liittyen.
Jos joku asia jää mietityttämään, niin tarkennan tarvittaessa mielelläni.

Äänestätkö Kristillisdemokraatteja?
- En. Puolue ei aja mulle tärkeitä asioita. Äänestän aina Vihreitä.

Hyväksytkö homoliitot? / Eikö Raamattu tuomitse homot?
- Hyväksyn. Tämä on asia, joka jakaa ihmiset vahvasti kahtia. Itse en koe, että tuomitsee. Huomatkaa, että tämä on mun henkilökohtainen mielipide.

Mitä mieltä olet abortista?
- Jokaisella naisella pitäisi olla oikeus aborttiin ilman, että joku tuomitsee asian.

Mitä mieltä olet eutanasiasta?
- Hyväksyn osittain.

Hyväksytkö naispappeuden?
- Kyllä.

Raamattu pitää miestä arvokkaampa kuin naista, mitä mieltä?
- Raamattu on kirjoitettu n. 2000 vuotta sitten, silloin sukupuoliroolit jne olivat tosi jyrkät.

Onko sulla kavereita, jotka eivät ole uskossa?
- Mulla on vain muutama uskossa oleva kaveri. Usko ei ole millään lailla kriteeri kaverisuhteissa.

Onko sulla mennyt välit poikki kenenkään kanssa, kun tulit uskoon?
- Tasan yhden ihmisen kanssa.



sunnuntai 9. elokuuta 2015

Summer favourites




Halusin jakaa teidän kanssa mun kesäsuosikit videolla, joten olkaapa hyvä!
Alla vielä pikkulistaus biiseistä, joita oon kuunnellut enemmän, kuin laki sallii. Listaa vois toki jatkaa vaikka kuinka. Ajattelin, että voisin tehdä näitä jatkossakin. Muutenkin voi olla, että videoita tulee enemmän, kun nyt on tosiaan jytky kone!












tiistai 21. heinäkuuta 2015

If there are no ups and downs in your life it means you are dead

Onko oikein valittaa, vaikka tietää, että itsellä on asiat paljon paremmin, kuin suurella osalla maailman väestöstä?
Miksi on paha olo, vaikka kaikki on käyttännössä hyvin:
perhe, ystäviä, työpaikka, katto pään päällä, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.
Päivisin tiedostamme, että pärjäämme siinä missä muutkin - en ole muita huonompi.
Illan koittaessa muutun yhtäkiä maailman surkeimmaksi ihmiseksi, joka ei pysty mihinkään.

Moni kätkee oman pahan olonsa, sillä koemme, ettei meillä ole oikeutta kokea sitä. Vaikka hyväksymme toisten ihmisten pahan olon, emme anna itsellemme lupaa olla rikki.


"Kaipaan rauhaa, mutta kaikenlaiset asiat täyttävät pääni.
Pelästyn, kun puhelin soi.
En jaksa edes tavata ystäviäni. Toivottavasti kukaan ei tule käymään. En tahtoisi nähdä ketään.
Oikeastaan tahdon vetää kaihtimet alas ja olla peiton alla ihan hiljaa, pimeässä. Tahdon käpertyä sinne ja olla kuulematta mitään, ajattelematta mitään, ideoimatta mitään. Tahdon vain rauhassa palautua tästä viikosta ja kerätä voimia uusiin päiviin."


Kuva 5783

Erilaisten tunteiden kokeminen ei tee ihmisestä huonoa ihmistä. Vaikka kukaan tuskin pitää nopeista tunnevyöryistä, se on myös rikkaus.

Itse olen erityisherkkä, mikä jo itsessään on tehnyt elämästäni haasteellisempaa. Siihen yhdistettynä se, etten halua näyttää, varsinkaan negatiivisia, tunteita muille - ainakaan kovin syvällisesti.
Vaikka oon aina tsempannut muita, ettei tunteiden näyttäminen ole heikkoutta, koen silti itse huonoa omaatuntoa, jos näytän julkisesti heikkoutta.
Moni patoo tästä syystä  kaiken pahan olon sisällensä, mikä purkautuu yksin ollessa, yleensä juuri silloin kun vähiten sitä haluaisi, nukkumaan mennessä.

"Voitto tulee tappion kautta, parantuminen murtumisen kautta, itsensä löytäminen itsensä kadottamisen kautta."

Kuva 5781

Uskon kuitenkin, että pelon ja muiden "huonojen" tunteiden ilmaiseminen on ennemmin vahvuutta kuin heikkoitta, vaikken aina usko tähän itsekään omalla kohdallani. Mitä enemmän näytämme tunteitamme julkisesti, saamme lisättyä rohkeutta muihinkin. Maailmaan mahtuu tunnevoimakuuksiltaan hyvinkin erilaisia ihmisiä, eikä kenenkään pidä kokea itseään huonommaksi omien tunteidensa takia.

Tunteet kuuluvat jokaisen ihmisen elämään, tunteet eivät ole sairautta, vaan osa jokaisen ihmisen omaa yksilöllistä persoonaa.

"Kun kerran kohtaat avuttomuuden pohjan, ei ole kiire lähteä, ei tulla, ottaa, ei omistaa."



Kuva 5784



Kuva 5780



sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

In the garden of memories, the story flowers, laughter flowers start to bloom

Lämpimät päivät osui kyllä juuri oikeaan aikaan. Koko alkukesän oon pitänyt takkia ja kaulahuivia, mutta juhannuksena saikin olla ihan kunnon kesävaatteissa. Mun juhannus oli aika perinteinen, siis hyvällä tavalla. Sain varmaan koko kesän hyttysenpistot eilisen päivän aikana, enkä muistanut myöskään aurinkorasvan olemassaoloa, joten tässä sitä ollaan. Toivon vaan ihan hirveästi, että tää ihana keli jatkuis. 

Yllättävin juttu on se, että mulla on ollut koko viikonlopun hyvä mieli.

Sain ostettua uuden läppärinkin, ja on niin ihana istua ulkona ja kirjoittaa.



P6190520

P6190475

P6190543

P6190522

P6200606


tiistai 9. kesäkuuta 2015

We are the heroes of our time


Asia jota liiankin useana yönä mietin ja pelkäsin. Mun itsetunto on tämän kolmen vuoden aikana ollut välillä todella korkealla ja välillä taas ihan pohjalla. Tässä mä silti oon kirjoittamassa postausta saavutuksesta, johon en ikinä oikeen tosissani kyllä uskonut: Mä oon ylioppilas!

Oon tosi onnellinen ja tyytyväinen itteeni, selvisin taas yhdestä todella isosta haasteesta, ja toivon muistavani aina vaikeina hetkinä kaikki ne isot asiat, joista oon selvinnyt, vaikka en aina uskonutkaan selviäväni.

Haluan kaikkien samojen asioiden kanssa tällä hetkellä painivien kanssa tietävän, vaikka kuinka iso seinä vastaan tuleekaan, ei tartte pelätä. Jokainen jännittää uusia ja tuntemattomia asioita, ja se on niin luonnollista, ettei niitä tuntemuksia tartte pelätä.  Musta tuntuu, että uskallan taas vähän rohkeemmin katsella tulevaisuuteen, ilman jatkuvaa itteni aliarvioimista.

Valintakokeet meni hyvin, sillä uhkuin niin paljon itsevarmuutta. Toivon ihan hulluna, että pääsisin heti jatkamaan opiskeluja, sillä mulla ei oo ikinä ollut näin selvää visiota siitä, mitä haluan tehdä mun elämällä. Oon tosi innoissani tästä kesästä ja kaikesta, mitä nyt on luvassa lähitulevaisuudessa! Vaikka käyn edelleenkin välillä tosi pohjalla, niin on ihana huomata, että suunta on oikea 


Kuva 433

Kuva 259

Kuva 399

Kuva 478

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

That's what everybody says until they find the body in the basement


Kuva 011

ei, minä makaan hiljaa lattialla
ja tuijotan kattoa piikkien päällä
meditointi varmaan auttaisi
jos osaisi pysähtyä
mutta ajatukseni lentävät täysillä
päin seinää


Kuva 018

sinä tulet, pelko,
ja sidot ranteeni.
istut suuni päällä
ja puristat silmäluomia.
katsot minuun, naurat
ja minä vapisen.

tahtoisin piiloutua, sulkea ovet
ja aina on joku ovi auki.
sinä tulet, pelko,
ja minä olen pieni jälleen.


Kuva 013

lääkkeet huuhdoin viemäriin
tai purkillisen heitin huiviin
itkin ikkunalaudalla istuen
annoin vaatteideni kastua
voimasta surujen


Kuva 008

saanko minä olla tänään heikko
saanko olla olematta kerrankin
se joka aina pärjää
en jaksa olla tänään vahva


(En omista runoja)

lauantai 28. helmikuuta 2015

Vartin verran tässä murehdin ennen kuin mä nukahdan


Aika kuluu, musta ei kuulu, mua väsyttää.

Mä vaan nukun, kirjaimellisesti. Välillä herään, kuuntelen Siaa, keitän kahvia.
Oon mä kavereitakin nähnyt, mutta lähinnä oon kotona, ja kattelen leffoja.

Mä rakastan yksinoloa. Kun koko talo on mun. Voin kuunnella musiikkia niin lujaa kun vaan haluan, eikä tartte pelätä, että naapurit häiriintyis. Kun oon yksin, saatan jopa ihan oikeasti nauttia mun olosta.

Nyt mä ootan kumminkin kesää; En saa enää lumesta inspistä. Kesällä on ihana ajella ikkunat auki, se on jotain niin ihanaa.

Mun pitäis laskea matikkaa ihan hulluna. Heti kun koulu loppui, myös mun kyky opiskella itsenäisesti loppui. Lupaan silti itelleni, että huomenna oikeasti lasken.

Mulla on tosi paljon ideoita ja asioita, joista haluaisin kertoa, mutten oo jaksanut. Oon tosi onnellinen, että te kaikki ootte pysyneet mukana, vaikka postausvälit venyy välillä hulluna.

Kuva 6289

Kuva 6268

Kuva 6265

maanantai 16. helmikuuta 2015

It's over now

Mun lukioelämä alkaa olla takanapäin, ens kuussa on vielä matikan - ja äidinkielen kokeet.
Penkkarit meni tosi hyvin, vaikka edellisyönä sain nukutuksi vain kolme tuntia jäätävän ahdistuksen takia, mutta hengissä selvittiin. En ikinä arvannut, että penkkarit on oikeasti noin rankkaa touhua. Vuosi sen järjestämiseen käytettiin, ja parissa tunnissa koko homma olikin ohi. 

Melkeen koko luokka lähti myös risteilylle heti seuraavana päivänä, mikä oli ikimuistoinen reissu, niin hyvässä kuin pahassa. Se oli myös mun ihkaensimmäinen laivareissu, joten kaikki oli tosi hämmentävää. Tuntuu oudolta ajatella, että risteilyllä oltiin viimeistä kertaa kaikki koossa.


Kuva 6320

10277825_904875966211137_5646173888698666197_n