tiistai 9. kesäkuuta 2015

We are the heroes of our time


Asia jota liiankin useana yönä mietin ja pelkäsin. Mun itsetunto on tämän kolmen vuoden aikana ollut välillä todella korkealla ja välillä taas ihan pohjalla. Tässä mä silti oon kirjoittamassa postausta saavutuksesta, johon en ikinä oikeen tosissani kyllä uskonut: Mä oon ylioppilas!

Oon tosi onnellinen ja tyytyväinen itteeni, selvisin taas yhdestä todella isosta haasteesta, ja toivon muistavani aina vaikeina hetkinä kaikki ne isot asiat, joista oon selvinnyt, vaikka en aina uskonutkaan selviäväni.

Haluan kaikkien samojen asioiden kanssa tällä hetkellä painivien kanssa tietävän, vaikka kuinka iso seinä vastaan tuleekaan, ei tartte pelätä. Jokainen jännittää uusia ja tuntemattomia asioita, ja se on niin luonnollista, ettei niitä tuntemuksia tartte pelätä.  Musta tuntuu, että uskallan taas vähän rohkeemmin katsella tulevaisuuteen, ilman jatkuvaa itteni aliarvioimista.

Valintakokeet meni hyvin, sillä uhkuin niin paljon itsevarmuutta. Toivon ihan hulluna, että pääsisin heti jatkamaan opiskeluja, sillä mulla ei oo ikinä ollut näin selvää visiota siitä, mitä haluan tehdä mun elämällä. Oon tosi innoissani tästä kesästä ja kaikesta, mitä nyt on luvassa lähitulevaisuudessa! Vaikka käyn edelleenkin välillä tosi pohjalla, niin on ihana huomata, että suunta on oikea 


Kuva 433

Kuva 259

Kuva 399

Kuva 478

3 kommenttia:

Tiia kirjoitti...

ihanat kuvat, oot tosi kaunis! ja herkullisen näkönen tarjoilupöytä, nam. :)


www.tiia-valokuvaa.blogspot.com

vilma jaakkola kirjoitti...

Mulla oloi aikanaan ihan samanlaisia tunteita. Ylpeyttä, yllättyneisyyttä, mä tein sen! Säkin, mahtavaa!! Toivottavasti pääset opiskeleen, minne hait? Oot niin kaunis!!

Sanna kirjoitti...

Tiia

Kiitos! :)

vilma jaakkola

Joo mä muistan meidän keskustelut silloin. :D ja hain sosionomiksi Seinäjoelle, Vaasaan ja Jyväskylään ja yhteisöpedagogiaa Jyväskylään!